Mä herään ja jään tuijottamaan kattoon. Miks mun piti herätä taas tähän päivään. Käännyn toiselle kyljelleni koitan vielä nukkua.Nyt on lauantai aamu, huomenna on sunnuntaia ja sitten kohta pitääkin mennä kouluun. Pelottaa ja ahdistaa, miten mä selviydyn. Nousen ylös ja menen juomaan kahvia. Tänään olisi kaverin läksiäiset, sillä hän lähtee amerikkaan. Lahja on ostettu valmiiksi, mutta en ole menossa läksiäisiin. Laitoin viestiä, että mulla on kuumetta. En näe kaveriani vuoteen. Mulla on aika pettynyt olo itseeni. Musta on alkanut tuntua siltä, että mun ympärille on vedetty tumma harso, enkä näe enää valoa. Välillä tuntuu siltä, että mä olen suossa ja uppoan koko ajan lähemmäksi pohjaa kohti.
Suru on Tyynimeri
Laaja muttei rannaton
Suru on Tyynimeri
Syvä muttei pohjaton
Happoradio- suru on
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti