tiistai 21. elokuuta 2012
Hiljaa
Minä lapsi pienoinen
aamuin illoin rukoilen.
Pienet kädet yhteen liitän
taivaan isää aina kiitän
Amen.
Iltarukouksen jälkeen on hyvä hiljentyä ja käydä nukkumaan sekä toivoa, että tänä yönä ei näkisi painajaisia.
Mä päätin tänään aloittaa terveellisen elämän, kunpa tää nyt oikeasti onnistuis eikä ois vaan yks turha lupaus. Kävin sauvakävelemässä reippaasti 40 minuuttia ja nyt illalla kävin hölkkäämässä puolisen tuntia. Sen jälkeen tein venytyksiä, etten olis aamulla aivan jäykässä kunnossa. Sauna on lämpimänä ja vain odottaa että meen sinne. Oon suunnitellut, että alkaisin käydä 2 kertaa viikossa uimassa ja 3 kertaa sauvakävelemässä tai hölkkäämässä. Sit voisin kaks päivää viikossa omistaa vain lepäämiselle esim sunnuntai ja torstai. Sit pitäis vähän karsia tätä mun herkuttelunhimoa ja korvata karkit ruisleivällä ja limsa appelsiinimehulla. Ehkä mä vähitellen onnistun kun otan ihan rauhassa, enkä vaadi itseltäni liikoja.
maanantai 20. elokuuta 2012
Niin totta
Joku kysyy multa mitä mulle kuuluu, ihan hyvää kuuluu mä sanon. Totuus on se, että ei todellakaan kuulu, mutta on niin helppo sanoa et kaikki on hyvin. Ei haluais huolestuttaa toista, tai ajattelee että ehkei sillä oo aikaa kuulla totuutta tai kiinnosta. Jos mä joskus uskaltaisin kertoa, mitä mulle oikeasti kuuluu. Ehkäpä se toinen sitten kuuntelee sua, sanoo jtk lohduttavaa ja halaa. Tai sitten käy niin, että se sanoo, että se ymmärtää vaikkei koskaan oo kokenut vastaavaa.
Ajatuksia
Tänään oli jo kylmä aamulla, jouduin kaivamaan syksytakkini esille ja vaikka puin sen päällä mua paleli. Iltapäivällä aurinko paistoi, nää on viimeisiä aurinkoisia päiviä. Syksy on kovaa vauhtia tulossa. Huomasin ensimmäisiä värikkäitä lehtiä puista joita oli tippunut maahan. Jos voisin säilöisin kesän purkkiin ja talven kylminä iltoina avaisin purkin ja kesä tulisi luokseni.
Tälläisinä päivinä kun herään kouluun puoli seitsemältä mä haluaisin olla pieni lapsi. Silloin kun ainoa työ oli leikkiä ja kun väsytti sai ottaa päiväunet. Kun ylitti tien joku piti kädestä kiinni. Kun käteen tuli haava oli joku joka laittoi laastarin ja lohdutti. Toisaalta mä haluan vanheta, oppia ja viisastua ja pitää huolta muista.
Mä haluaisin päästä jonnekin todella kauniiseen ja seesteiseen paikkaan missä mieli saa levätä eikä mun tarvitse tehdä mitään. Uskon, että se on parasta terapiaa mun sielulle.
ehkä sittenkin selviän
Mä en saanut yöllä oikein nukuttua, painajaiset taas ahdisti mua. Nousin aikaisin ylös ja kerrankin mulla oli aikaa valmistautua kouluun. Laitoin itseni kivan näköiseksi, mitä en yleensä tee. Usein nousen vähän ennen koulualkua ja puen ensimmäiset vaatteet mitkä tarttuu käteen. Tää koulupäivä on sujunut hyvin, nyt ei oo ahdistanut hirveästi vaan olen pystynyt hengittämään. Nyt on meneillään puolen tunnin tauko ja sitten sen jälkeen oppituntia puol tuntia ja sitten pääseekin jo kotiin.Toivottavasti tää viikko menisi nopeasti, maanantait on siitä ärsyttäviä päiviä sillä viikonloppuun on vielä pitkä aika.
sunnuntai 19. elokuuta 2012
Chisun sanoilla
Mul on vaikea, villi mieli, joka pannan tarvitsee
Mä painin sen kanssa, kunnes se itkee ja häpee
Siis kaksi syytöntä syntymässä; minä ja mun pää
Tuomittu samaan selliin, kunnes henki riistetään
On mua viety huoneisiin
Ja murtauduttu mun tunteisiin
Nähdäkseen siel ei mitään oo
Vaik käyttäis kirkkainta valoo
Siel kaikuu kun huutaa "haloo"
[ Lyrics from: http://www.lyricsty.com/chisu-sabotage-lyrics.html ]
Mä tarvitsen mun haavoja
Syviä ja suolaisia
Kun mikään ei tunnu miltään
Kipu korvaa ystävää
Joka ei jätä milloinkaan
Nöyränä vartoo vuoroaan
Kun mikään ei tunnu miltään
Kipu korvaa ystävää
Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin
että vastatuulessakin lentää jaksaisi
Kovat oli ajat ollu hällä takana
mut kuka uskois et' on olemassa
surullisia keijuja?
Pää painuksissa mainitsi hän kerran
murheistaan
Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan
Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois?
Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju
nukkui pois
Mä halusin olla
Vapaa ja yksin
Mut joku sarvipäinen
Lisäs siihen -äinen
Musta tuli
vapaa ja yksinäinen
Mä painin sen kanssa, kunnes se itkee ja häpee
Siis kaksi syytöntä syntymässä; minä ja mun pää
Tuomittu samaan selliin, kunnes henki riistetään
On mua viety huoneisiin
Ja murtauduttu mun tunteisiin
Nähdäkseen siel ei mitään oo
Vaik käyttäis kirkkainta valoo
Siel kaikuu kun huutaa "haloo"
[ Lyrics from: http://www.lyricsty.com/chisu-sabotage-lyrics.html ]
Mä tarvitsen mun haavoja
Syviä ja suolaisia
Kun mikään ei tunnu miltään
Kipu korvaa ystävää
Joka ei jätä milloinkaan
Nöyränä vartoo vuoroaan
Kun mikään ei tunnu miltään
Kipu korvaa ystävää
Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin
että vastatuulessakin lentää jaksaisi
Kovat oli ajat ollu hällä takana
mut kuka uskois et' on olemassa
surullisia keijuja?
Pää painuksissa mainitsi hän kerran
murheistaan
Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan
Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois?
Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju
nukkui pois
Mä halusin olla
Vapaa ja yksin
Mut joku sarvipäinen
Lisäs siihen -äinen
Musta tuli
vapaa ja yksinäinen
Hengitystekniikkaa
Pihalla on pimeää ja tyyntä. Huomenna on maanantai se tarkoittaa kouluun menoa. Mä oon koittanut viime aikoina opetella uudestaan hengittämistä. Usein alan hengittämään liian nopeasti ja pinnallisesti varsinkin kun ahdistun. Mä löysin netistä hyvän ohjeen miten hengityksen saa tasattua.
Meditoi istuallasi
Istu lattialle mukavaan asentoon selkä suorana. Hyvä
asento harjoitukseen on esimerkiksi perinteinen lootusasento. Rentouta
vartalosi ja tarkkaile aikaa kellon sekuntiviisarista. Hengitä sisään
kolmen sekunnin ajan, hengitä sitten ulos jälleen kolme sekuntia. Muista
hengittää syvään, äläkä hätiköi hengenvetojesi pituutta. Hengittele
syvään vähintään kolmen minuutin ajan. Tämä harjoitus sopii
toteutettavaksi esimerkiksi olohuoneesi- tai työhuoneesi lattialla
äkillisen stressikohtauksen iskiessä.
Lähteet: http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikkeli.shtml/2012/02/1494842/lievita-stressia-nopeasti-kolme-katevaa-kotikonstia
http://all-nuts-in-a-case.blogspot.fi/2011/05/haaste-osa-1-nollausta.html
lauantai 18. elokuuta 2012
unelmia
Haluan rakastaa, enemmän kuin koskaan olen rakastanut.
Haluan nähdä värit kirkkaampina kuin ne on.
Haluan kokea kaiken kauniin.
Haluan, että masennus/ahdistus poistuu minusta ja tilalle tulee ilo.
Heti aamusta
Mä herään ja jään tuijottamaan kattoon. Miks mun piti herätä taas tähän päivään. Käännyn toiselle kyljelleni koitan vielä nukkua.Nyt on lauantai aamu, huomenna on sunnuntaia ja sitten kohta pitääkin mennä kouluun. Pelottaa ja ahdistaa, miten mä selviydyn. Nousen ylös ja menen juomaan kahvia. Tänään olisi kaverin läksiäiset, sillä hän lähtee amerikkaan. Lahja on ostettu valmiiksi, mutta en ole menossa läksiäisiin. Laitoin viestiä, että mulla on kuumetta. En näe kaveriani vuoteen. Mulla on aika pettynyt olo itseeni. Musta on alkanut tuntua siltä, että mun ympärille on vedetty tumma harso, enkä näe enää valoa. Välillä tuntuu siltä, että mä olen suossa ja uppoan koko ajan lähemmäksi pohjaa kohti.
Suru on Tyynimeri
Laaja muttei rannaton
Suru on Tyynimeri
Syvä muttei pohjaton
Happoradio- suru on
perjantai 17. elokuuta 2012
Mä haluaisin...
Mä haluan juosta pois. Pakoon mun elämääni. Voisin pukea päälleni kauneimman mekon minkä löydän kaapista. Sen valkoisen mekon jota käytin rippijuhlissani. Meikkaisin kasvoni kauniiksi ja antaisin tukan roikkua vapaana. Lähtisin yöllä muiden vielä nukkuessa. Juoksisin pitkin tuttua lenkkipolkua kohti metsää. Jalassani minulla ei olisi kenkiä. En huomaisi vaikka jalkapohjista valuisi verta. Mukana minulla ei olisi mitään. Juoksisin niin pitkään kun jaksaisin. Lepäisin vasta sitten kun olen kaukana ja aurinko alkaa nousta. Kävisin kerälle ruohikkomättäälle.Nukahtaisin ja toivottavasti ikuiseen uneen.
Elämästä oli vähitellen alkanut tulla hirveää. Tyttö tunsi
olonsa masentuneeksi eikä halunnut nousta enää sängystä ylös. Sängyn ympärillä
oli kertynyt käytettyjä kahvimukeja, sipsipusseja ja keskeneräisiä kirjoja.
Välillä tyttö nukkui useamman tunnin. Toisinaan hän näki kamalia painajaisia ja
toisinaan ihania haaveunia. Koulun käynnistä ei tullut mitään. Hän saapui
kouluun meni tunnille. Tunti alkoi ja häntä rupesi itkettämään tuntui, ettei
hän ymmärtänyt mitään siitä mitä koulussa opetettiin. Entiset koulukaverit
eivät kiinnittäneet häneen mitään huomiota. Hänestä tuntui, että hänet olisi
unohdettu, että hän oli yksinäinen haamu. Silloin hän sai ahdistuskohtauksen.
Ei enää saanut henkeä, päässä huimasi. Oli pakko paeta ja lähteä kotiin. Kotona
hänen annettiin levätä ja sanottiin, että huomenna pitäisi yrittää uudestaan.
Seuraava päivä tuli ja tyttö ei halunnut lähteä kouluun. Tytölle tuli
psykosomaattisia oireita päätä alkoi särkeä, oksettaa, kuume nousi ja taju
tuntui lähtevän. Tyttö jäi kotiin, vaikka muut olivat sitä mieltä että hän ei
saisi luovuttaa. Tyttö haluaisi jäädä sairaslomalle sillä kouln käynnistä ei
tule mitään eikä muustakaan elämästä. Hän oli alkanut pelätä kävellä
kaupungisssa. Juna-asemalla hänen teki vain mieli hypätä junan alle. Tietä
kävellessä auton alle. Ei hän ei olisi niin itsekäs, että tappaisi itsensä
hyppäämälle junan alle. Sen takia muut myöhästyisivät menoistansa. Kotona ollessa hän vain odotti että
kello tulisi kuusi 100mg lääkettä ja entistä enemmän, että kello tulisi 8 400mg lääkettä. Lääkettä jonka pitäisi
poistaa kaikki kivut, harhanäyt ja äänet. Lääke joka turruttaa aivoja sen
verran, että hän saa unen päästä kiinni.
kuvat: weheartit.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)